Konttilan historiaa Konttila on entinen ympäristöltään alkuperäisenä säilynyt kirkkoherran pappilan torpparitila keskellä Puijon mäkeä vain n. 3:n kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Vielä lähempänä keskustaa Pappilanmäellä sijainneeseen maaseurakunnan kirkkoherran pappilaan kuului 1800- ja 1900-luvun taitteessa nelisenkymmentä torppaa, joita oli Puijolla ja sen itärinteellä sekä Inkilänmäen ja Kettulanlahden välisellä alueella. Niitä oli myös Kallaveden saarissa sekä Lehtoniemen ja Rautaniemen rannoilla. Vanhimmat tiedot torpista ovat 1700-luvulta, jolloin kirkonkirjoissa mainitaan Puijon ohella Lehtoniemi, Matkussalmi ja Petkelkanta. Kokonmäen torpan vaiheet tunnetaan tarkemmin vasta 1800-luvun lopulta lähtien, vaikka puiden vuosilustojen ajoittamiseen perustuva dendrokronologinen tutkimus on osoittanut Konttilan seinähirsien olevan peräisin 1700-luvulta. Tutkimuksen tuloksien mukaan hirret ovat kuusipuuta ja niiden viimeinen vuosikasvu on kasvanut vuonna 1770.  Mansardikattoinen yläkerta on valmistunut asuintiloiksi 1928 sen jälkeen, kun viimeinen Kokonmäen virallinen torppari Emil Konttinen lunasti tilan omistukseensa kauppakirjalla Suomen torpparisysteemin lakkauttamisvuosikymmenen puolivälissä 1926. Alkuperäinen katto oli samanlainen päreharjakatto, kuin tilan navetassa on nykyään. Torppa pihapiireineen Vuonna 1905 tehdyn katselmuskirjan mukaan Kokonmäessä oli pärekattoinen asuinrakennus, joka käsitti "tuvan, kamarin, ruokasuojan, porstuan ja kalustosäiliön". Pärekattoiseen navettaan, kujaan ja rehulatoon liittyi talli ja sikopahna. Talossa oli hevonen, kolme lehmää ja kaksi sikaa. Pihapiiriin kuului pärekattoinen aitta ja vanha sauna sekä kourukattoinen riihi. Tämä sittemmin purettu riihi näkyy yhdessä Pellonalusniityllä olleen ladon kanssa Topi Ikäläisen ottamissa kuvissa Kuopion vuonna 1981 julkaistussa kuvateoksessa. Talvisista kuvista yksi on otettu Puijon tornista, johon peltoaukean reunasta pilkottava punamullattu Konttila näkyy hyvin.  Konttila on myös esimerkki  kaskiviljelyyn perustuvasta itäsuomalaisesta mäkiasutuksesta. Puijolla on kaskettu jo ainakin 1620-luvulla, jolloin Kuopion pappilan maat, joihin Puijonmäkikin (Pujo) kuului, pantiin verolle kaskimaiden arviointiin perustuvassa Habermanin maantarkastuksessa. Kokonmäestä Konttilaksi Alkuperäiseltä nimeltään tila on ollut Kokonmäen torppa, talon yläpuolella sijaitsevan korkean mäenharjanteen mukaan. Tämän jälkeen tilaa on kutsuttu mm. Savolan torpaksi siinä asuneen Heikki Savolainen nimisen torpparin mukaan. Hänen allekirjoittamanaan löytyy alkuperäisenä vanhin ja samalla siis ehkä ensinmäinen olemassa oleva kirjallinen vuokrasopimus. Aikaisemmat sopimukset Savolaista edeltäneiden torppareiden kanssa ovat saattaneet olla suullisia, eikä niistä ole virallista tietoa olemassa. Torppareiden ja maanomistajien väliset tyypilliset suulliset vuokrasopimukset olivat myöhemmin torpparien oikeuksia polkevina asioina yksi keskeisimpiä perusteita vaatia koko systeemin lakkauttamista sen ajan Suomessa. Savolaisen jälkeen on tehty lukuisia muita kirjallisia vuokrasopimuksia Konttisia edeltäneiden torppareiden ja pappilan kirkkoherrojen välillä.                         Konttilan nimen Kokonmäki sai sitä vuodesta 1920 asuneiden ja viljelleiden Konttisten mukaan. Aivan samoin Antikkalana tunnettu Puijon entinen torppa sai nimensä siinä asuneiden Antikaisten mukaan. Uudet nimet virallistuivat 1920-luvulla tapahtuneen torppien itsenäistymisen jälkeen, kun torpparit saivat lunastaa vuokraamansa tilat omikseen. Rakennusten siirryttyä kaupungin omistukseen 1980-luvun alussa Antikkalan rakennukset purettiin, mutta Konttila säilyi, tosin 1990-luvun kuluessa vuosi vuodelta rapistuen. Useiden yritysten jälkeen Konttila voitiin monien onnekkaiden yhteensattumien ansiosta kunnostaa ja avata kävijöille. Nyt sen tummaseinäinen tupa tarjoaa kauniisti ennallistettuna aikamatkan menneisyyden maailmaan.   Alla olevasta Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen sivujen linkistä voi käydä tutustumassa Konttilan kunnostusprojektiin.   Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen sivuille